Henk.koht sääongelmat, arki ja nimet

Hiiohoi!
Englannin-matka meni loistavasti, ja elo sen jälkeen on noudatellut perinteistä viikkoaikataulua: Maanantaina päivällä kirjoittelua ja illalla tutorium, tiistaina yksi seminaarikerta,  keskiviikkona seminaarikerta, kirjoitusmoduuli ja luento. Torstait ja perjantait ovat kirjoituspäiviä, koska silloin ei ole mitään muuta. Ja toisinaan vuorossa on auringonottoa puistossa artikkelin tai parin kanssa.

Tietokonetilat eivät ole täällä mitään HY-ihmisten tietämään ja arvostamaan Aleksandriaan verrattuna. Printtaaminen on kallista, niinpä juuri kukaan ei yliopistolla printtaa. Eräs irlantilainen pisti äitinsä Irlannissa tulostamaan 80-sivuisen readerin paikallisessa copy shopissa ja lähettämään tänne postitse. Tuli halvemmaksi.  Pdf-tulostimia tai skannereita ei tietääkseni keskustakampuksella ole, tai jos on, ne on jossain visusti piilossa. Varmaan miettivät, että ei kannata, koska sellaisten avulla rahastaminen olisi liian hankalaa. Tietokoneista mitkään eivät ole ohjelmistoineen englanniksi, ja kieliasetusten muuttaminen ei onnistu muuten kuin näppäimistön osalta. Ja saksalainen näppäimistö on itse asiassa huomattavasti lähempänä suomalaista kuin englantilainen, mikä ei varmasti yllätä ketään, puuttuvathan ääkköset englannista kokonaan. Olen siis kirjoittanut graduni melkein valmiiksi saksalaisella Wordilla tottuen jo melkein siihen, että y:n kohdalla on z. Jos työssä kuitenkin ilmenee muutama Zhdistzneet kansakunat tai zleiskokous, en olisi mitenkään liian yllättynyt.

Aineisto! Sieltä se analyysi ponnistaa.

Suomalaiset ovat ehkä lukeneetkin uutisista, että tällä hetkellä täällä koko Länsi-Euroopassa on valloillaan jokin kylmäaalto. Kun sääkarttoja katselee, se tarkoittaa näemmä 15-21 asteen lämpötiloja -.- Ja joinan päivinä tietty sataakin, se on ihan selvää. En näe tilanteessa mitään omituista. Etenkin, kun tämä nyt kestää noin viikon, ja sitten on taas riemullinen paluu hiki-ilmoihin... Mielestäni nyt on itse asiassa oikein hyvä. Tietty sade rajoittaa arjen aktiviteetteja, joten siitä nyt voi aina luopua. Mutta pari peräkkäistä sadepäivää nyt vain kuuluu lähes kaikkiin lämpimiin ilmastoihin, halloooota!
En kyllä ole koskaan oikein hahmottanut lämminsäävouhotusta. Kaikki on olevinaan pilalla, kun keli on "huono". En ole kesäihmisiä, helle pistää hikoiluttamaan (en tiedä miksi minulla niin kovasti, ehkä tukan takia ) ja saattaa pilata kokonaisen päivän. Jos on esimerkiksi kävellyt aamupäivällä jonnekin ja hikoillut siinä samalla, se hiostuksen tunne jää koko päiväksi ja häiritsee oloa. Vielä kun se kuivuu ihoon, niin hurraa. Helteisen päivän jälkeen on myös vaikeampi nukahtaa ja jos vielä yölläkin on lämmin, joudun ravaamaan kylmässä suihkussa vähintään pari kertaa. Olen ehkä oikeasti eskimo. Jos saisin päättää, täällä olisi koko ajan 15 astetta, aurinko paistaisi muttei hiostaisi ja ohut vuoreton kevättakki olisi vakiovaruste. Kevät on kivin.

Puiston penkki, Great Gatsby ja +16. Me likey.

Mutta se on kieltäämättä ihan hauskaa, että Suomen poikkeuksellisista helteistä uutisoidaan nyt ympäri Eurooppaa :D Ehkä stuttgartilaiset aurinkoa kaipaavat pitäisi lähettää rantalomalle Lappiin!

Sadepilvet tulossa sabotoimaan juoksulenkkiä. P.S. Tähän mennessä jo neljä n.  10 km lenkkiä heitetty sateessa. Toimi ihan hyvin hyvillä varusteilla! Ja raikasta oli.

Nimistä piti vielä mainita. En tiedä, onko jotenkin yleistä, että ulkomailla asuvilla tai opiskelevilla on jonkinnäköinen tarve kehittää itselleen jokin ulkomaan nimi. Tutustuin täällä ekana päivänä yhteen tyttöön, joka esitteli itsensä nimellä Alice. Toisille tuttavilleni hän oli kuitenkin sanout olevansa Annie. Myöhemmin myös Ann astui mukaan. Ja kun lopulta hänen profiilinsa löytyi naamakirjasta, katsoin aika ihmeissäni, että aha, sen nimihän on oikeasti joku _aivan_ muu, eri kirjaimella alkava, ja selkeästi itäeurooppalainen, ns. outo nimi. Sama ihminen esitteli kaveriaan Pavelia nimellä Paul. Siis ihan oikeasti? Kyseessä ei edes ole ainut tapaus, jossa omaa nimeä ollaan väännetty englantilaiseksi lähiversioksi (tosin Ann/Alice/Annie -tyypillä se ei ollut edes lähellä). Tyyliin Omur -> Arnold,  Daygu -> Daisy. Pikkasen ehkä kummallista. Itse tykkään turkkilaisten ja itäeurooppalaisten nimistä, enkä ainakaan koe, että niitä olisi esim. jotenkin vaikea lausua. Ehkä se kansainvälinen identiteetti/nimi vain joillekin on sitten tärkeämpi kuin toisille.

Lisäksi eräs tyyppi tuli avautumaan minulle joissain illanistujaisissa, miten kateellinen onkaan, kun minulla on kansainvälinen nimi, Jenna. En tiedä, en kyllä olisi silti sitä varmaan mihinkään vääntämässä, vaikkei se olisikaan. Täällä meillä suomalaisilla on ihan tavalliset suomalaiset nimet, eikä kyllä kellään ole ollut tarvetta keksiä jotakin uutta nimeä. Ei ehkä sovi sitten meidän mielenlaatuumme. Nimi on nimi.
Lausuminen on tietty asia erikseen. Olin esitellyt itseni suomalaisittain Jennana ihan normaaliin tapaan, mutta huomasin, että ympärilläni _kaikki_ (paitsi suomalaiset) lausuvat sen englantilaisittain. Onhan se tietty ymmärrettävää, että jos käytetyin kieli on englanti, ja uudet tutut näkevät amerkikalaisen/englantilaisen näköisen nimen naamakirjassa, se äänetään samoin kuin on telkkarista tms medioista kuultu. Joten olkoon sitten Tsena. Itse asiassa nykyään reagoin Tsenaan herkemmin kuin Jennaan. Sitä vain tulee kaikkialta.